WOW-factor

Olen alkanut saada aikaiseksi kuvia joista tulee itselle ainakin julmetun hyvä mieli :) Lähinnä olen vieläkin kuvaillut erilaisia maisemia, se nyt on varmaan yleisin kuvattava jokatapauksessa. Toivottavasti pian keksin jonkun uuden kohteen.

Inspiroivaa oli liittyä deviantArt.comissa "sky-club" nimiseen ryhmään. Näillä on tarkoitus kerätä mahdollisimman hienoja taivaskuvia. Näihin saa helposti paljon WOW-factoria.

Viimoisimpia kuvia:

Island Lighthouse by ~silentsh0ut on deviantART

Lone Lighthouse by ~silentsh0ut on deviantART

To the victims of the sea by ~silentsh0ut on deviantART

Midsummer Rose by ~silentsh0ut on deviantART

Magical House by ~silentsh0ut on deviantART

Meilahti by ~silentsh0ut on deviantART

Kohti jänniä kuvia

Nyt on alkanut harrastus päästä siihen pisteeseen ettei enää ole hauska vaan räpsiä metsässä ihan mitä tahansa. Tai, onhan se hauskaa, mutta ei enää niin täyttä hurmosta kun kuukausi sitten. Pitää koittaa keksiä kuvaamiseen joku missio ja erilaisia tavoitteita joita kohti voi sitten pyrkiä. (tai sitten ostaa uusia leluja mutta ei nyt ole varaa...)

Tällä reissulla koitin keskittyä teknisiin ja taiteellisiin hienouksiin. Tuli muutamia ahaa elämyksiä, niinkuin on tapana. Huomasin että kuvaamalla järven kuvajaista ja käätämällä sen 180 astetta niin saan tuommoisen eteerisen maisemakuvan joka vähän värisee :) Järven pinnassa tuntuu oleman myös enemmän perspektiiviä kuin oikeassa elämässä. Joku kerta lavastan tuommoisessa lammessa eeppisen maisen ja pilaan sen tahallaan heittelemällä kiviä tai jotain... Hienoa olisi jos siitä maiseman halki ajaisi kaarnalaiva? :D

32mm, ISO 640, 1/40s, F/6.3, -1,0EV (käännetty 180 astetta)

35mm, ISO 800, 1/30s, f/13, -1,0EV (käännetty 180 astetta)

Teknisesti jänniä on myös erilaiset vaativat kuvasetit ja laitekikkailut. Kuulemma jos liikkuvaa kohdetta seuraa kameran etsimellä kauan ja vakaasti saa otettua semmoisia hienoja kuvia jossa tausta on täynnä liikettä mutta itse liikkuva kohde pysyy terävänä. Koitettiin melkoinen määrä kuvia, tässä mun paras otos. Turhauttavaa puuhaa :)

200mm, 1EV under 200, 1/10s, F/22

(pakko vääntää säädöt ihan tappiin että saa tarpeeksi pitkän valotusajan..)

Kunnian himoinen tapa ottaa jänniä kuvia on pyrkiä siihen että ne kertovat jonkun tarinan. Kuvan katsoja saa jonkun ahaa-elämyksen ja alkaa tuumimaan juttuja - eli menee tuonne taiteelliseen päähän. Tällä reissulla sain pari otosta josta välittyy jotain spessua tai josta lähtee mielikuvitus liikkeelle. Jätin tahallaan keksimäni mahtavat nimet pois noista että porukka saa tuumia niitä itse :)

200mm, ISO 200, 1/80s, F/11, -1,0EV

200mm, 1EV under 200, 1/40s, F/5,6, +1,0EV

26mm, ISO 800, 1/640s, F/4, -1,0EV

55mm, ISO 640, 1/30s, F/4,8

Jänniä kuvia voi ottaa myös kameran ihme asetuksilla. Nikonin D90 kamerassa oli tuommoinen "multiple exposure" toiminto. Tämä siis ottaa samaan kuvaan useita eri kuvia, eli valoittaa niitä päällekkäin. En arvannut että se olisi juuri tämän kameran ihmeominaisuus mutta ei ainakaan Tohtori Pähkinän Canonista sitä löytynyt.

18mm, ISO 320, 1/500s, f/4,5 x3

Tai sitten jänniä kuvia voi ottaa olemalla oikeaan aikaan oikeassa paikassa mutta tätä on selkeästi vaikein harjoitella. Muutama tilaisuus oli taas reissulla - löysimme mm Seurasaaren laiskimman oravan joka päästi tosi lähelle ottamaan kuvia ennen kuin jaksoi lähteä karkuun :) Mielestäni koko reissun paras kuva tuli ihan viimoisesta otoksesta. Taivaalla oleva jumalallinen pinkki sirppi hohtaa tuolleen eeppisesti merenpinnasta :) Miten siihenkin olisi osannut valmistautua paitsi tuurilla?

200mm, ISO 200, 1/80s, F/5,6

18mm, ISO 640, 1/20s, f/9, +1,0EV

Lapaset hukassa

Kävin Otaniemen saunassa puhelemassa innostuneesti uudesta kamerastani ja sen ominaisuuksista. Hommahan lähti ihan lapasesta, nyt on koko saunan väellä uudet kamerat! Toinen jamppa oli kerinnyt jo ostamaan 3 eri objektiiviakin... Varoituksen sana, valokuvaus siis tarttuu!

Lähdemme tänään Tohtori Pähkinän kanssa seulomaan Seurasaarta - kuvia tulee myöhemmin. Tohtori oli ostanut juuri uuden Tamron AF 18-270mm f/3.5-6.3 Di II VC LD Aspherical (IF) MACRO -linssin.

Linssin arvostelu

Kovasti ainakin tuossa arvostelussa sitä verrataan juurikin omaan putkeeni eli aika samalla viivalla lähdetään. Molemmilla on mukavan mittavat välineet siis :) Arvostelussa Tamronin linssistä sanotaan: "The Ultimate All-In-One Zoom: Longest, Steadiest Lens On Earth". Saapi nähdä mihin se pystyy.

Ensimmäinen photopassi

Sain ensimmäisen photopassin! Olen aina aikaisemmin tuuminut että mitä järkeä siinä on että lähtee keikalle ja tuhlaa koko ajan ryynäten lavan edessä räpsimässä kuvia... Nyt ymmärrän :)

Photoluvasta kyselin paikan päällä. Tällä kertaa ainakin ensimmäiset kolme biisiä sai kuvata ilman salamaa, taitaa olla joku nosturin peruskäytäntö. Kaikkia artisteja kuitenkin muita kuvaajia apinoiden kuvattiin ihan miten sattuu läpi keikan :)

Oltiin tämmöisellä keikalla:

Helsinki Cruising Club: 
KIM LENZ & NICK CURRAN (USA)
ROB COFFINSHAKER (SWE)
THE BARNSHAKERS
MIKE BELL & THE BELLTONES
THE ITTY-BITTY TEASE CABARET 

Keikat ja konsertit on melkoisen hostileja mestoja kuvaamiseen. Valomittari omassa kamerassa hyppi miten sattui ihan laidasta laitaan ja tuntui että aina kun räpsäisee kuvan niin valot vaihtuu aivan erilaisiksi. Koitin ottaa potrettikuvaa vihreällä valolla ja yhtäkkiä ruudulle tallentuukin valo eri suunnasta ja sinisenä. Melkosta. Tuntuu että konsertti/keikkakuvaamisessa on melkoisesti tuuria mukana. Pienen räpläämisen jälkeen aloin löytää hyvät perusasetukset jolla räpsiä. Illan päätähti jäi melko huonosti kuvatuksi kun se pentele soitti jo kello 8. Tultiin puolisen tuntia myöhässä paikalle ja kaiken päälle unohdin laittaa kamerastani tärinäneston päälle. Kuvat poikkeuksetta tärähteli - lisäksi Rob Coffinshaker soitti siellä nosturin alakerrassa ja terassilta tuli ikävästi auringonvaloa tilaan.

Rob Coffinshaker - 200mm, 0.3EV over 3200, 1/30s, F/5.6, -1.0EV

(melko villit asetukset, eipä ihme et kuva on huttua - menin paniikkiin kun luulin ettei aika riitä ja painoin kamerasta kaikki napit läpi...)

Rebecca Coffinshaker - 200mm, ISO 2500, 1/25s, F/5.6

The Barnshakers - 26mm, ISO 1250, 1/160s, F/5

The Barnshakers - 27mm, ISO 1000, 1/160s, F/4.5

The Barnshakers - 105mm, ISO 2500, 1/125s, F/5.3, +1,0EV

(käytin valoituksen haarukointia -1,0EV, 0 +1,0EV - eli aina kolme kuvaa ja valotus on yhden klikin eri suuntiin, helpotti aika paljon hommaa keikan oudoissa valoissa)

Mike Bell & The Bellstones - 22mm, ISO 1250, 1/125s, F/3,8

Mike Bell & The Bellstones - 200mm, ISO 1250, 1/30s, F/5,6, -1,0EV

(koitin saada kuvaan kaverin hikisen otsan, lavalla oli ilmeisen lämpöistä)

Mike Bell & The Bellstones - 105mm, ISO 1250, 1/13s, F/9

(ehkä parhaiten onnistunut sommittelu koko reissulta)

Mike Bell & The Bellstones - 24mm, ISO 1250, 1/250s, F/4.5, +1,0EV

Varmaan tulee jatkossakin kierrettyä keikkoja :) Jos jossain tarvitaan kuvaajaa niin laittakee viestiä! Tuun mieluusti.

Reissusta oppi taas melkoisesti. Pitää se kamera muistaa aina tarkistaa ennen kuvausta ja laittaa asetukset oikein.. (miten tommosenkin voi muistaa...). Kannattaa olla ajoissa paikalla (huokaus..). Haarukointi plussaa. Ensi kerralla voisin kuvata myös puoliautomaatilla, manuaalilla joutuu sorminäppäryys koetukselle kun tilanteet on valokäyrän molemmista ääripäistä...

Kameran nollaus

Harmittaa kun kamera ei sammutettaessa nollaa asetuksia.. Kuvailin suihkussa saippuapurkkeja tuossa yksi ilta ja laitoin ISO herkkydeksi testinä 3200. :) Saippuapurkeista tuli ihan kivoja mutta seuraavalla reissulla en tietenkään muistanut vaihtaa tuota pois.. Kuvia ottaessa tuli semmoinen outo olo: "ei tää nyt oikein fudaa..." mutta ISOt tajusin vasta kun reissu oli melkein ohi.

Tietty, takamuksestahan se olisi jos se asetukset nollaisi. Joka kerta tilanteessa joutuisi laittamaan uudestaan kaikki kohdalleen. Kantapään kautta opittuna - kun lähden johonkin kuvaamaan laitan kotona jo asetukset sinneppäin. Pari kivaa kuvaa kuitenkin tuli:

32mm, ISO 400, 1/8s, F/20

18mm, ISO 400, 1/15s, F/9

Canon vs Nikon

Olen huomannut että melkoinen määrä porukkaa omistaa Canonin kameran, harvemmalla on Nikon. Lukujen perusteella kun alkaa katsella niin on vaikea löytää mitään mikä oikeastaan sanoisi että jompikumpi on parempi. Mielikuva Canonista on korkeammalla - uskoisin tämän johtuvan siitä että Canon on suositumpi. Kun miettii tuntemiaan ammattikuvaajia ja katselee hienoja kuvia netistä 90% niistä on otettu Canonilla. Canonilla on myös huikea slogan - "with Canon, you can". Nikon ei taasen edes mainosta, ei ainakaan samassa mittakaavassa.

Minulle Nikon kuvastaa aina ensisijaisesti kameroita. Isällä on ollut Nikon niin kauan kun muistan. Pienenä en saanut koskea siihen ja se tuntui maailman hienoimmalta vempeleeltä. Ensikosketus Canoniin oli taas tulostin. Rupesin tutkimaan asiaa vähän kun tuntui että Canon on "kaiken-elektroniikan-talo" ja Nikon tekee pelkkää optiikkaa. Vakaa uskomus on että kumpi talo on keskittynyt enemmän kameroihin ja tehnyt sitä kauemmin on auttamatta parempi.

Nikon. (alkuun tuttuputtu Nippon Kōgaku Kōgyō Kabushikigaisha)

Japanilainen yritys, tuotteina erilaiset optiset härvelit. Osa Mitsubishi konsernia (!!?).
- Perustettu: 1917 (Nimi muuttui Nikoniksi 1988 kameroiden perässä)
- Tuotteina oli lähinnä linssit mikroskooppeihin, kameroihin, kiikareihin yms.
- Nikon tuotti tosi paljon erilaista spesiaali-tekniikkaa toisen maailmansodan aikana Japanin armeijalle.
- Ensimmäinen Nikonin oma kamera julkaistiin 1946.
- 1950-1960 Nikonin kamerat dominoi ammattikuvausskeneä ja niitä käytettiin mm. avaruustutkimuksessa
- Ensimmäinen DSLR (digijärkkäri) kehittettiin NASAn toimeksiannosta Nikonin ja Kodakin toimesta. 1.3 megapikselin kamera julkaistiin 1991 ja hintaa oli noin 30 000$ :)
- 2008 Nikon kehitti ensimmäisen digijärkkärin joka kuvaa videota (d90)

Canon. (alkuun Kwanon)

Myös Japanilainen (itse luulin että nämä on amerikasta :)) yritys, tuotteina optiset härvelit. Canon erikoistuu optiikan lisäksi myös "digital imagining"- juttuihin ja tekee tulostimia, skannereita yms.
- Perustettu: 1937
- Tuotteina alkuun vissiin pelkät kamerat
- 1933 julkaistiin ensimmäinen kameran proto
- 1940 julkaisitiin maailman ensimmäinen "indirect x-ray" -kamera, mikä ihme se sitten onkaan...
- 1985 Canon julkaisee maailman ekan autofocus järkkärin
- 2003 Canon teki ensimmäisen digijärkkärin joka tähtäsi kuluttaja markkinoille (EOS 300D), hinta saatiin kirittyä 999$
- 2000 luvulla Canon julkaisi aikaisemmin täyskennoiset digijärkkärit ja pääsi näin Nikonin edelle.

Näyttäisi nopean tutkimuksen perusteella siltä että Canonin suosio on ansaittua näinä päivinä. Teknisesti nuo firmat menee aika käsi kädessä mutta Canonilla on enemmän päänahkoja juurikin digitaalisten järjestelmäkameroiden nousussa. Autofocuksen puuttuminen alkuun Nikon järkkäreistä nosti Canonin koko maailman suosioon 1990 luvulla ja sillä ne oikeastaan taitaa vieläkin ratsastaa. Tällä hetkellä markkinat jakautuu niin että Nikonilla on 40% ja Canonilla 41% kansainvälisistä kameramarkkinoista. Canon on selkeästi isompi firma ja niillä on varmasti enemmän paukkuja kehittää vempeleitä mutta eipä tuo Nikonkaan napeilla pelaa. Canonille plussaa vanhasta bläkkislogosta sekä siitä että se on melkein Conan. :)

Haha, eipä tässä sitten mitään selvinnytkään - ajattelin alkuun että löytäisin toisesta firmasta selkeän imitoijan ja perässälaahajan mutta mutta. Molemmat on erittäin innovatiivisia, molemmilla on piiiitkä historia - molemmat on kovia merkkejä ja erittäin tasaväkisiä, sanoi kuka tahansa mitä tahansa.

Lisää luettavaa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Nikon
http://en.wikipedia.org/wiki/Canon_(company)
http://en.wikipedia.org/wiki/Digital_single-lens_reflex_camera
http://nikon.com/about/info/history/products/index.htm
http://www.canon.com/corp/

Suotimet taasen

Äh - tekee mieli suotimia, aika perkeleen kovasti. Tuossa kirjassa jonka lainasin puhuttiin paljolti harmaasuotimesta joka mahdollistaa kameralla kikkailun kirkkaassa valossa. Se siis vähentää valon määrää joka tulee linssiin ja sillä voi ottaa pitkän valotusajan juttuja päivänvalossa. Kirjassa puhuttiin myös harmaa-liuku-suotimesta joka kuulosti hienommalta vehkeeltä sitten... no juu, hienolta vehkeeltä. Harmaaliukusuodin tekee tuon harmaan efektin vain taivaalle/maalle (siis puolelle kuvalle) ja sillä voi siis valoittaa eri vahvuudella eri osia kuvasta. Melkoista!

Digitarvike.fi kaupasta löytyi tämmöinen setti: linkki

Meni heti kovaan harkintaan. Siellä on myös ystäväni "pyöröpolarisaatiosuodin" joka pitäisi jo nimensä takia hankkia. UV suodin on varmasti kovaa kamaa, alkaa jo ajoittain ottamaan pannuun erinäköiset "flaret" kuvissa. Luulen että tuo poistaa ne... Hauskinta tuossa on että suotimia tulee 3 kpl ja se nostaa kamerani liikuteltavien osien määrää huimasti. Kikkailumahdollisuudet lähtee taasen lapasesta...

Linssini efekti-mitta-juttu on ilmeisesti tuo 75mm - huokaus. Eli kallein noista seteistä pitäisi sitten hankkia. Tulee kuitenkin halvemmaksi kuin kilpailevat kuvauksen tehostamisen välineet.

Mutta mutta - toimiikohan tuo niin että linssin suojusta ei saa siihen päälle? Eli aina kun otan kuvan menee aikaa ekana suotimen kiinnittämiseen ja sitten irroittamiseen ja linssin suojan laittamiseen? Voi rähmä. Kai se pitää silti. Ehkä. Vai pitääkö?

Uusia juttuja, uusia kuvia

Alkaa semisti pelottamaan kuinka paljon kamerasta voi flipata. Olen nyt oikeesti ottanut joka päivä useita satoja kuvia siitä asti kun vempeleen sain. Jätin tietoisesti dokausmahdollisuuden väliin koska ajattelin että mitäs, voin mielummin kuvata - unreal.

Mitähän näillä kaikilla kuvilla sitten voi tehdä. Kannan niitä 4GB kerralla kotio, muutan osan .tif:eiksi, teen niistä ehkä pari eri .psd:tä ja lopuksi croppaan yhden ja laitan flikriin. Eipä varmaan tätä menoa kauaa kestä niin joudun poistamaan kaiken muun koneelta :) Onpahan sitten kuvia.

Suurin syy erityiseen kamerannälkään on nyt uusi lainassa oleva opus - Tim Gartside: Digital Night and Low-light Photography. Opus on nähtävästi saanut amazon.comissa huonot arvostelut mutta muhun se uppoaa kyllä. Jutut on selitetty rautalangasta vääntäen ja vihdoin alan taas ymmärtämään enemmän polttoväli-aukko-kenno -juttuja. Lisäksi se on täynnä AIVAN upeita kuvia mistä innostuu kohtuuttoman paljon.

Käytiin meilahen puistossa ja sitten illalla tuolla vähän heilumassa. Tässä kuvia:

18mm, 0.7EV Under 200, 1/320s, F10

105mm, 1EV under 200, 1/200s, F/5.3

18mm, 1EV under 200, 33,9s, F/13 - käytettiin myös mustaa pahvia tuossa blokkina kun autoja ei näkynyt.

22mm, 1EV under 200, 34,8s, F/22, +2,3EV - huikeita noi lamput, muuttuu tolleen supernoviksi pitkällä valoitusajalla. Suosikki on toi yksi vihree joka eksyi tonne muiden joukkoon.

22mm, IEV under 200, 10s, F/16, +3,7EV - Testiä vähän eri asetuksilla, varmaan parhaiten onnistunut otos. Jännät noi valot tossa, en oikein ymmärrä mikä siitä on mennyt ja mihin suuntaan - taivaalla se ajoi jokatapauksessa.

18mm, 1EV under 200, 50s, F/11, +3,7EV - toi taksi ampuu valopalloja :) Osaako joku sanoa että auttaako semmonen UV -filtteri myös lamppujen heijastuksiin? Näyttää että nämä kaikki on saanut aikamoiset heijastukset...

18mm, 1EV under 200, 30,1s, F/14, +3,0EV

Semmosia. Ens kerralla nyt kun alkaa vähän olemaan jutusta tietoa lähden johonkin mestaan jossa on paljon enemmän autoja, paljon pimeämpää ja paljon kaikkea muutenkin.. :)

Lamppuleikkejä

Kamerasta löytyi uusi valotusjuttu - Kun vääntää valoitusajan ihan tappiin sieltä tulee vaihtoehto "bulb". Tämä toimii niin että kun nappi on pohjassa, kamera valottaa kuvaa. Oivallista hauskaa - tämän kun olisin tiennyt kun koitin pyydystää salamoita ikkunasta. Käytin silloin 15s-30s valotusaikaa ja homma toimi aika könkösti.

Hehe, piti googlesta tarkistaa onko se valotus vai valoitus. Valotus saattaisi olla hyvin turkuakin mutta on ilmeisesti oikea termi.

Aurinkoa ja suomenlinnaa

Auringossa kuvaaminen on ihan pyllystä. Tajusin sen kun oltiin reissulla Suomenlinnassa ja tarkoitus oli ottaa taas kymmenittäin upeita kuvia. Alivaloittelin ja tein kaikki temput mitä osasin mutta kuvista tuppaa aina auringossa tulemaan pliisuja. Katselin netistä vähän vinkkejä ja taitaa olla suotimen hankinta pian edessä.

Harhakuva.org -sivustolla löysin keskustelun polarisaatiosuotimista ja pyöröpolarisaatiosuotimista. Ainakin näiden mallikuvien perusteella ne tekee juuri sen mitä tahtoisin:

Metsää Maisemaa Kauppa

Onko kokemuksia? Harhakuvassa oli pitkä keskustelu myös pyöröpolarisaatiosuotimen käytöstä. Ilmeisesti se pitää aina suunnata auringon mukaisesti? Jos ymmärsin oikein on suotimessa pieni kolmio joka kuvaa otettaessa pitää asemoida kohti valoa. Hintaa tuolle tulisi noin 50e - hinta on tasapainossa sen turhautumisen kanssa joka tulee kun ei saa kamerasta rutistettua tahtomaansa kuvaa :)

Suotimien efektit on helppo kuulemma jälkikäteen toteuttaa photarissa. Ero siinä että käyttääkö niitä on että tahtooko olla taitava kuvankäsittelijä vai valokuvaaja. Tämä nyt ei enää ole pöyröpolarisaatiosuotimella otettu vaan infrapunasuotimella (r72) - uskoisin kuitenkin että on huomattavasti palkitsevampaa ottaa tälläisiä kuvia kameralla kuin rakentaa photoshopissa:


Top Of The World by `Gwarf on deviantART


The Path by ~Astroandre on deviantART



Tässä onnistuneita kuvia reissulta. Värejä vähän räpläilty.

Vanha leppoistelija: 75mm, ISO 640, 1/500s, F/20

Katti: 150mm, ISO 500, 1/100s, F/6,3

Vesipisaroita: 200mm, ISO 250, 1/1250s, F/5,6

Joutsen: 200mm, ISO 250, 1/400s, F/10

Down with ISO!

Oltiin koko päivä Seurasaaressa heilumassa ja tällä kertaa koitin ääreistää ISO -arvoa. Lähes kaikki kuvat tuli räpsittyä ISO 100-400 asteikolla. Kotona huomasin että ainakin auringossa keskipäivällä otetut kuvat on melkein poikkeuksetta kuraa, taivaat palaneet puhki ja muuten kaikki tuppaa olemaan liian kirkkaita. Tätä pitää hetki vielä tuumia - käsittääkseni ISO arvoa pudottaessa kuva tummenee. Eli olen mokaillut sitten noiden toisten asetusten kanssa.. Jännää oli myös huomata että pienellä ISO arvolla kun käyttää pientä aukkoa menee suljinajat melkoisiksi. Ensi kerralla suosin hieman vähemmän fanaattisesti noita pieniä arvoja.

Seurasaari ittessään on muuten aivan huikea mesta. Kannattaa käydä.

Tässä muutamia onnistuneita kuvia (niitäkin tuli kun oltiin kuutisen tuntia ja useita satoja kuvia reissussa :)):

Kurre: 200mm, ISO 200, 1/400s, F/5.6

Repe: 170mm, ISO 200, 1/160s, F/5.6

Forests of Witchery: 31mm, 1EV under 200, 1/4s, F/11

Varis: 150mm, ISO 250, 1/160, F/5.6

Ville: 18mm, 1EV under 200, 1/25s, F/22

18mm, ISO 400, 1/125s, F/22

Upee aurinko: 105mm, ISO 400, 1/320s, F/14

ISO -arvot

Nyt kun alkaa ymmärtämään vähän tuota manuaalitoimitoa tulee seuraavaksi muuttujaksi ISO -arvot. Haha, ISO tarkoittaa International Organization of Standardization - loogista on taas :) Näillä tarkoitetaan filmin herkkyyttä. Arvon ollessa suuri valoittuu kuva herkemmin. Suuria arvoja voi käyttää esimerkiksi kuvatessa sisällä taikka hämärässä. Näiden käyttö mahdollistaa myös erilaisten jännien efektien tuottamisen kuvaan - jos aukon ja valoitusajan vääntää ihan solmuun tai epäinhimilliseen yhtälöön voi kaiken vielä tasoittaa ISO-asetuksella ja ihmetellä mitä tulee.

Omassa kamerassa ISO skaala on 200-3200, (100-6400 expanded). Tuo expanded tarkoittaa vähän lähteestä riippuen joko ei optimista ISO-skaalaa (ääripäät) tai sitten sitä että se prosessoidaan digitaalisesti. Normaaleissa kameroissa asteikko on aikalailla sama. Canonin yyber-mark kameroissa se alkaa jo 50:sta, Kodakin yyberkameroissa jo 6:sta.

Kuitenkin, mitä pienempi iso arvo niin sitä tarkempi kuva (jos valoa on riittävästi). Suurilla ISO arvoilla on riski että kuvaan tulee paljolti kohinaa. (esimerkkikuvia tästä) Mitä suurempi arvo niin sitä enemmän kuva kärsii. Tämän kun olisin tiennyt ennen taannoista Korkeasaaren matkaa... Opin juuri tuon manuaalin ja kaikki kuvat on räiskitty ISO 1000 arvolla (joka siinä taisi olla oletuksena). Huokaus. Toisaalta, isomman arvon käyttäminen mahdollisti ....todella lyhyet valotusajat? Suurella aukolla kuitenkin kuvasin melkeimpä koko ajan. No mutta, kivoja kuvia tuli vaikka en tiedä miten :)

Jatkossa ISO lähtee tuosta 100-200:sta ja jos ei valo riitä niin alan vasta säätämään.

Tiedostomuodot - Raw!

200mm, ISO 1000, 1/320s, F/5.6

RAW kuvat on pakkaamattomia, täysin koskemattomia kuvia joihin pystyy jälkikäteen tekemään vielä pieniä muutoksia valkotasapainon, saturaation ja kontrastin saralla. Toinen vaihtoehto kamerassa on ottaa .jpg kuvia. Näissä kuvaa pakataan ja runtataan .jpg formaatin mukaisesti. Kuvasta määritetään esimerkiksi tietty valkoinen alue ja tiedostokoossa säästetään kun koko alue on määritetty valkoiseksi. Kuvassa alkaa näkyä selkeät erot jos pakkausta käyttää reilulla kädellä.

Kauhean näkyviä muutoksia ei .jpg ja raw kuvissa ole. Jostain artikkelista/vertailusta katsoin niin taustalla olevan puskan varjo näkyy epäselvästi .jpg pakkauksessa. Ero on melko mitätön (varsinkin kun treenaa kuvaamista) mutta turhauttaa ottaa sellaisia kuvia josta osa on tuhottu jo ennen ensimmäistä silmäystä...

Nikon D90 ottaa nähtävästi .nef kuvia. Se on Nikonin oma .raw formaatti. Eri ärsyttävää, nopealla vilkaisulla näyttää siltä että jokainen kameravalmistaja on lähtenyt kehittämään omaa raw-tiedostoaan. Minun koneella aukeaa Canonin .dng -raw tiedostot hienosti mutta tietenkään .nef ei. Jouduin asentamaan Nikonin oman katseluohjelman jotta saan niitä edes auki. ViewNx 1.1.1. on melkoisen raskas ja antiikkisen näköinen ohjelma jota ahdistaa käyttää. No joo. Sillä saan auki raw-kuvan ja tehtyä kätevät raw-muutokset. Yhteen kuvaan menee noin 10 minuuttia - 5 minuuttia säätimillä näpeltämiseen ja toiset 5 tiedoston tallentamiseen. Tallennan kuvat .tif muodossa jotta saan ne dataa hukkaamatta vihdoin Photoshopissa auki ja pääsen muokkaamaan kuvaa tuttuun tyyliin. Yhteen kuvaa menee ihan tuhottomasti aikaa ja eri versioita kertyy koneelle laittoman paljon.

En kanssa tiedä miten tuota voisi helpottaa... Raw-kuvia on pakko ottaa kun on semmoinen mahdollisuus. Pitänee kai sitten ostaa se uusin Photoshop joka Adoben mukaan osaa avata nämäkin suoraan. Naps naps, rahat menee taas :)

Meilahti yöllä. Kollaasi kolmesta eri kuvasta. Testaan Salomonin teoriaa jonka mukaan upeita kuvia ei pelkästään oteta, niitä myös tehdään - 18mm, ISO 800, 15s-30s, F/9.

Kuvausreissu korkeasaareen

Melkoinen päivä takana. Käytiin kuvausreissulla korkeasaaressa ja messissä oli myös Wanha Harmaa joka kuvailee Canonin vempeleillä. Otin hullunlailla kuvia ja oppisin taasen jälleen paljon uutta. Suurin ahaa-elämys tuli kun keksin kamerani valomittarin ja ymmärsin suuntaa-antavasti sen toimintaperiaatteen :) Nikonin D90 kamerassa mittari on etsimestä katseltuna tuolla alalaidassa. Oletettavasti se on siellä myös muissa malleissa, siitähän sitä voi parhaiten käyttää. Tämän tajuttua pystyin ensimmäistä kertaa käyttämään täysin manuaaleja asetuksia (muutamia kuvia takana jossa on pelkkää mustaa tai valkoista :)).

Valomittari on semmoinen liukuasteikko josta näkee mihin suuntaan kuvan valo viettää. Jos on liian tummalla niin se näkyy toisessa laidassa ja liian vaalealla niin toisessa laidassa. Nämä tulevat siitä että aukko ja valoitusaika on määritetty epätasapainoon. Manuaali-asetuksia käytin riemulla pitkän aikaa mittaamalla kieli keskellä suutta että valoarvot on aina siinä keskellä. Suuri ahaa-elämys oli myös että ilmeisesti automaattiasetuksilla kamera tekee tämän saman, vain huomattavasti nopeammin. Juju oli siinä että pitää valita tilanteen mukaan sopiva aukko tai valotusaika ja säätää mittari vasta sitten kohdalleen - tai sitten vähän vinksin vonksin jos teki mieli vähän tummempaa tai vaaleampaa kuvaa. Nyt alkuun ainakin tuppasin käyttämään pelkästään ääriarvoja, pitää jatkossa pelata koko kenttää ja koittaa rehdisti myös asteikon välilukuja...

Korkeasaari, voi elämä, se on hieno paikka. Tuli otettua ihan hullunlailla kuvia. I was a newborn photographer, weeping at the beauty of the ...day? :)

170mm, ISO 1000, 1/250s, f/5.6

Turtles! 200mm, Auto (ISO 500), 1/125s, f/5.6

Huikee ilme :D Vähän epätarkka naamasta mut lähelle meni. 200mm, ISO 1000, 1/400s, F/5.6

Nalle. 200mm, ISO 1000, 1/2500s, f/5.6

Kukkotappelua - huikeeta, siel oli kolme tommosta pörhistelijää. Olis voinut odottaa koko päivän että tuokin olisi kääntynyt auriinkoon päin kokonaan. Tässä auringossa tuo ensimmäinne kolmannes. 200mm, ISO 1000, 1/400s, F/5.6

Taivas paloi puhki mutta on tuokin niin awww et huh :) 200mm, ISO 1000, 1/200s, F/11

Tämä kaveri on vaan niin huikea että pakko laittaa mukaan. Otin lasin läpi joten näyttää vähän oudolta. 95mm, ISO 1600, 1/50s, F/5.3.

Semmosia kuvia tällä kertaa. Nyt huomaan että käytän tuota 5.3 aukkoa aikalailla. Se on varmaan suurimpia mitä tuosta kamerasta sitten saa, ainakin koitin sitä rullaa tappiin kääntää :) Lisäksi nuo ISO arvot näyttää manuaalissa olevan aina tuo 1000. Pitääpi niitä alkaa kanssa veksailemaan. Ja voipi olla että korkeasaareen tulee lähdettyä myös uudestaan.

Olin menossa nukkumaan mutta sitten alkoi ulkona salamoida! Pitihän siitä koittaa. Pari salamaa sain pyydystettyä käyttämällä joko 30s tai 15s valoitusaikaa. Lainassa on tuommoinen 10cm korkea pieni tripodi. Vähän hutera mutta tarkkaan asemoituna pitää kameran pystyssä. Perhana, pitää pestä tuo ikkuna vastaisuuden varalle..

18mm, ISO 800, 15s, F/9, 0EV- Direct sunlight

(nyt vasta huomasin että valkotasapainoasetus oli "direct sunlightissa" - varmaan olisin saanut paremmat värit jollain muulla asetuksella...)